pieni taivas

Otsikoin tän päivityksen just väsyneeks ja flunssaseks postiks koska sellaset on tunnelmat. Elikkä vähän ennen juhannusta iskenyt kesäflunssa on jatkunut tähän asti mut alkaa nyt pikkuhiljaa helpottamaan. Ainoo mikä on rasittava on karmrmee päänjomotussärky joka ei lopu millään... Mutta että. Juhannus oli ihan jees, kävin siellä Paulin ja Virven uudella kämpillä vähän huonettani järkkäämässä ja sainkin sen jo ihan ihmisasumuksen näköseks (vaikka sitä kamaa tuntuu vaan riittävän ja riittävän, en pysty ymmärtämään mihin ihmeeseen kaikki roina oli saatu Ulvilantiellä tungettua..).

Maaah. Varsinaisena juhannuspäivänä Linae tuli Paulille syömään ja nautittiin Virven kokkaustaidoista sekä radio Helsingin paskalistasta (jossa esitettiin todella aivan äärettömän paskaa musiikkia). Mentiin sitte kuitenki Pilville yöks kissojen seuraks ja lagattiin molemmat vähä kurkkukipuisina ja katottiin telkkarista maailman toiseks parasta leffaa (ja paras leffa on ihan mikä tahansa toinen leffa), Hollow Mania *dramaattisia ääniä*. Semmonen juhannus sitte tänä vuonna, oli kiwaa vaikka öö kulttuuritarjonta (...) oli vähän toispuoleista. :D

Sitte sitte öö. Mitään muuta kovin jännää tässä ei kai oo sitte kauheesti tapahtunukaa, oonpahan vaan sairastanu kotosalla ja lagaillu ympäri kämppää. Ja niin joo hei, häpeällisesti tunnustan herkkulakon olevan täysi fiasko. DX On ilmennyt ilkeitä tahoja joilla tuntuu olevan jotain kyseistä ideaa vastaan ja ne houkuttelee mua kiusauksiin (joista mulla ei oo tarpeeks itsekuria kieltäytyä). Esim Linae, joka ehotti että alottaisin lakon vasta juhannuksen jälkeen ja sai mut syömään suklaata ja lakua ja sipsiä ja limua ja ja. Sit Ilse joka on muuten vaa julma ja toimii Kampin alakerran supermarketin kanssa yhteistyössä ja ne oli yhessä junaillu Fazerin leivokset sillee kaks yhen hinnala tarjoukseen ja sit se tuli meille ja me tehtiin viel joulutorttujaki siihen lisäks.. Plus se et Pilvi oli tehny pullaa ja sillä on tänää synttärit ja se osti kakkuu ja ja ja !! D---: Ei ole nyt kyllä yhtään hyvä tämä.

Pitäisköhän ruveta niinki radikaaleihin toimiin et rupeisin oikeen liikkumaan tai jotain. .__. Mut oon laiska. Ja vaihtoehdotki tuntuu aika vähäisiltä. Missää punttisalilla en rupee kyl käymään, menis liian monimutkaseks. Enkä muutenkaa osais tehä siel mitään oikein ja revähtäisin ja kuolisin ja maailma menettäis suuren taiteilijan enkä raaski tehä sille niin julmaa temppua että unohdetaan koko juttu saman tien. Pyöräily ja uiminen on molemmat poissa laskuista lapsuuden traumoista johtuen.. Oon niin mielikuvitukseton et keksin näitten lisäks vaan lenkkeilyn (jos pysytään siis näissä öö itsenäisesti harrastettavissa liikuntamuodoissa), enkä oo siitäkään kyllä kauheen innostunu. Armaalla lukijakunnalla mitään ehdotuksia?

Meil on nyt Pilvin synttärikahveilla kylässä joku sen vanha koulukaveri viisvuotiaine tyttärineen joka äänistä päätellen päästettiin just käsiks pianoon............. angst mun Antti Tuiskun kuuntelemistani häiritään. :( Emmä kyl vaan tajua mikä tollasissa pienissä lapsissa (tai oikeestaan ihan minkä kokosissa lapsissa vaan) on niin kauheen kivaa. Tai olihan toiki ihan sulonen sen kymmenen minuuttii mitä mun piti sitä viihdyttää, mut alko se kahdeskymenesneljäs "hei aattele jos...." jo vähä tympii. :'') Nojoo. Meitä on moneen junaan ja asemallekin jää. Tekis mieli matkustaa jonneki.

Hejj taasen. Tein äsken radikaalisti ja poistin viimenään kaikki Japanissa otetut kuvat kamerasta. Niitä oli ehkä jotkut säälittävät seittemän sataa ja rapiat päälle.. :_D Nyt vähän kaduttaa ettei tullut sen enempää otettua, muttaaah. Ei voi mitään, onhan aina muistot. Tästedes pitäis opetella kyl ottamaan kamera aina mukaan kaikkialle (ja sitte muistaa niitä kuviakin ottaa), ettei kaikki kuvat täälläki oo tällasia tylsiä jotka oon ottanu ja muokannu viimeisen viiden minuutin sisällä.

Eli koska mulla ei oo viikonlopulta mitään sen kummempaa kuvamateriaalia (lue: ei mitään), ei siitä sen enempää kuin että Ilse tuli yöks ja oli kivaa ja katottiin Peter Pan ja Mulan ja Tie Eldoradoon ja Spirit ja eräät olivat rasittavan pirteitä siinä yöllä kolmen aikoihin (ja sitte kanssa aamuyheksältä...).

Kuvassa esiintyy siis uuden uutukainen riisipaperipallolamppu (ihana sana) koristuksineen. Paulilta periytynyt mieltymys kaikkiin katosta roikkuviin asioihin on näköjään perinnöllistä, sillä kamaa roikkuu muuallakin kuin kattolampussa:

Hieno mainoskuva verhoomo Variksen (ja Anttilan) pöytäliinanpainoista, jotka on ripustettu huonosti laskeutuvaa verhokangasta tasoittamaan. Kivet on peräisin ties mistä saariston rantamudista ja metallihäkkyrät on taasen ystävällisesti kerännyt se kiva ravintola Sirpalesaaressa, jonka nimeä en muista ja josta saa hyvää pursimuusia. :D

Huoneessa on siis vähän merihenkinen viba. Yritin urheasti puolustaa hienoa persikan väristä lasioven suojaks ripustettua verhoa, mutta se tuomittiin joko koralliksi tai lohenpunaiseksi.

Mereilystä tulikin mieleen, että vaikka Pilvi ja Hessu lähtee viettämään juhannusta veneelle, on meikällä edessä city-juhannus (vaihteeks). Kizuja pitää ruokkia ja lupauduin menemään Paulillekin pariks yöks värkkäämään vähän huonetta sielläkin. Muuta ohjelmaa ei sitte kai oikeestaan olekaan, paitsi herkkulakon aloittaminen. Sääntöihin kuuluu ettei viikolla napostella mitään, mutta viikonloppuna mässäily on vapaa. Piti alottaa jo eilen, mutta mut vieteltiin syömään peräti kaks jäätelöä ja keksit siihen päälle. Perkele. Nyt kuitenki ku juhlallisesti julistan lakon alkaneeks, ni en kehtaa sitä sitte rikkoa (mahdollisesti). Eka kerta tosiaan ku jotain tällasta yritän, omatuntoni sallimissa rajoissa raportoin sitte miten sujuu.

Lopettakaamme tää posti erään merkkihenkilön mietelauseeseen.

Even though the introduction and all is in English, I'm going to write mostly in Finnish. If I happen to be in the mood to write in foreign languages, I'll do it, but if not, it'll be in Finnish. Sorry for those who can't read it, but don't think of it as a big loss (my writings tend to be strange and rather abstract, especially when using mother tongue).

Eli edetääs tästä lähin rakkaalla suomen kielellä. Kuten huomanette, sain viimenään aloitetuksi uuden blogin. Koitan jaksaa ylläpitää tätä nyt vähän edellisiä pidempään, Japanissa pidetty vaihtariblogikin kuolahti pystyyn sen jälkeen kun liityin naamakirjaan (missä lukijakuntani piileksi), niin se alko tuntua vähän turhalta. Nyt viime aikoina om kumminkin taas iskenyt aina välillä himo päästä välillä itseään kirjallisesti ilmaisemaan eli kirjoittamaan, joten uudelle blogille oli tarvetta.

Nimenä ja teemana toimii tällä kertaa Isokynä Lindholmin biisi Voi kun riittäis pieni taivas, jota oon kuunnellu viime aikoina melkein liikaa. Lyriikoita löytyy tuolta profiilin alapuolelta, tekstit hidastuu jos älyää laittaa hiiren siihen päälle.

Se niistä. Siirytään ajankohtaisempiin asioihin, kuten mun uuteen huoneesen. Vaihdettiin veljen kanssa huoneita nyt Japanista kotiuduttuani (tai oikeestaan jo vähän ennen sitä, en ollu tänne vielä saapunut kun huonekalut siirrettiin). Huone muuttui isommasta pienempään, mikä on hyvä, sillä nyt kamoille ei oo turhan paljon tilaa jäädä mihinkään kuljeksimaan ja huone pysyy helpommin siistinä. Hommattiin tänne kanssa uutta lamppuu ja verhoo ja päiväpeittoo ja peilii ja semmosta, sängynpäädyn seinäänkin on tarkotus saada jossain vaiheessa jotain maalattua (kesälomaprojekti).

Nyt ei tän enempää juttua taho irrota, on perjantai ja vietän sitä tylsästi kotona seuranani pullo ananas-fantaa ja tietokone. Kello tulee viis iltapäivällä ja siirryn tästä harkitsemaan pyjaman vaihtoa johonki muihin vaatteisiin. Eli kuulemisiin

RUKA
"Hullo.

I'm Ruka, a cat-like girl living behind the
God's back, in a place also known as Finland.

This blog surprisingly consists of scraps of my daily life, photos taken by me and my friends, messy thoughts from my mind and lyrics of my favorite artists, such as Dave Lindholm,
from whom the name of this blog is borrowed.

If you're interested, please read on and enjoy.
If you're not interested, please go away and have a nice day."

illan kaunein lapsi kiittää
aurinkoo silmistään,
kissaa leikistä,
äitiä maidostaan.
hänelle riittää pieni taivas.

pienin hauska ei pelkää pienuuttaan
vaan oikaisee selän ja laulaa,
vapauttaa kädet ja liikkeen.
häntäkin katsoo pieni taivas.

niin annan hyvän voiman valtaa
koko mielen joka toimii,
lukittujen toiveet.
ja pieni taivaskin valaisee huoneen.

dave isokynä lindholm

hippy crazy oopsy daisy
days.
t r e a s u r e . c h e s t
eitai.

June 2010

Designer : Chili
Content : Ruka
x o x o
Contact